LUONTO LIIKKEESSÄ

Äitienpäivän yöllä satoi lunta,
aamulla metsässä
satujen valtakunta.

Lumi satoi alas puusta
sokeripaloina, timantteina,
sumusateena , maasta nousi usva.

Jokainen solu valkeanvihreässä
kihisi ja kuhisi
hereillä ja kiinni elämässä.

Aurinko välkytti järven sineä
jonoissa, riveissä, mosaiikkina,
kauneutena, en keksi nimeä !

Lintu lauloi, kala polski rantaveessä
käki kukkui , kauris katseli
minua ja sanoi: Kesä on eessä !

M.L.

Maaliskuun puolivälistä kesäkuun alkuun yritykseni on ollut suljettuna koronapandemian vuoksi. Toisaalta aika on mennyt nopeasti, toisaalta on tapahtunut paljon ja tunteet ovat seilanneet laidasta laitaan. Niin varmaan monella muullakin. Huomenna palaan töihin ja toivon että kesästä tulisi hyvä meille kaikille ja oppisimme tästä ajanjaksosta jotain. Ainakin osa ihmisistä on löytänyt luonnon kun kaikki muut aktiviteetit ovat tauolla. Itse olen ikäni kulkenut metsissä. Ensin pappani kantapäissä ”Majakkana ja perävaununa” , sitten teininä ja nuorena aikuisena itsekseni. Sitten perheen kesken lasten kanssa ja nyt taas useimmiten itsekseni tai mieheni tai poikani kanssa. Toivottavasti vielä pitkään, pitkään pääsen metsään, tuntureille ja veden äärelle. Metsä ystäväni.