Uusi vuosi 2019 alkoi ennätyksellisesti. Aapeli-myrsky riepotteli Suomea ennätyksiä rikkoen niin tuulen nopeuden kuin merenpinnan laskun suhteen. Lunta tuli taivaan täydeltä ja meitä muistutettiin kuinka voimakas luonto voi olla ja kuinka riippuvaisia olemme sähköstä.

Hieman kauempana, 6,6 miljardin kilometrin päässä maasta otti New Horizons -luotain kuvia asteroidi MU69 :stä (lempinimeltä Ultima Thule). Koskaan aiemmin ei ole pystytty jäljittämään  niin pientä kappaletta niin kovassa nopeudessa niin kaukana avaruuden syvyydessä.

Joku saattoi vuoden vaihtuessa tehdä myös uudenvuodenlupauksia tai uudenvuodenpäätöksiä. Minusta lupaus suuntautuu tulevaan aikaan ja päätös taas pistää jollekin asialle pisteen , päätöksen. Voisiko ajatella että pistää pisteen huonoille tavoilleen ja  lupaa yrittää kohti parempaa, lopputulosta arvioidaan myöhemmin.  Saahan sanoilla saivarrella mutta usein ihminen ei muuta tapojaan ennen kuin pakon edessä. Pienin askelin  ja vapaaehtoisesti kulkeminen on kuitenkin mukavampaa ja pidemmälle vievää. Ei ennätyksiä eikä muille näyttämistä  vaan tyytyväisyyttä omaan olemiseen ja tekemiseen, oli se sitten mitä vain. Pienistä arkipäivän asioista nauttiessa on hetkittäin hitusen lähempänä onnea.

Olin kerran kävellyt umpihangessa metsässä ja kun tulin viimein tielle kovalle alustalle mieleeni tulivat laulun sanat:

”Hetken tie on kevyt”.