KESKIKESÄN AIKAAN

Kesä – menikö se jo ?

Onpa tämän vuoden kevät ja kesä olleet yllättäviä. Ensin lumet sulivat silmissä , sitten poukkoiltiin kelirikkoisilla perunapeltoteillä ja sen jälkeen alkoivat helteet. Paitsi lomaviikollani oli todella kylmää.  Olin varannut viikon lomaa kesäkuun alusta koska rakastan alkukesän huumaa;  kaikki kukkii, kaikki tuoksuu, linnut laulaa. Mutta tänä vuonna tuo kaikki oli kesäkuun alussa jo ohi. En  muista kesää milloin olisin ajatellut ennen juhannusta että tässäkö tämä nyt sitten oli, kesä.  No, ehkäpä ajatus muuttuu kunhan saadaan vettä ja luonto alkaa tuoksua ja virota tästä pölyisestä koomasta.

Kesän alku on ollut kiireinen ja muutosta täynnä. Tietosuoja-asetus,  muutoksia vakuutuksissa ja puhelinliittymissä, sähköisen potilastieto- ja laskutusjärjestelmän opettelua, koulutusta yms. Niin , kai yrittäjän pitäisi osata ja jaksaa kaikki mutta kyllä joskus haluaisi pidemmänkin aikaa olla tekemättä yhtään mitään.

Yrittäjäksi alkaessani olin ajatellut toimivani hyvin matalalla profiililla ja pienellä byrokratialla. Mutta ei, se ei tämän päivän yhteiskunnassa ole mahdollista.  Byrokratiaa on todella paljon ja siitä huolimatta tarpeellinen tieto ei kulje riittävän hyvin. Olen kurkkuani myöten täynnä rekisteröitymisiä ja kirjautumisia sinne ja tänne ,   käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista ynnä muuta vastaavaa.

Välillä ei voi olla miettimättä että voisipa olla tämän tietoyhteiskunnan ulkopuolella ”erakkona Lapissa”.  Aika moni onkin ulkopuolella, mutta ei vapaaehtoisesti vaan siksi että ei omista tietokonetta ja älylaitteita. Kaikenlainen asiointi ilman niitä on tehty ylen hankalaksi.  Kyllä uudet teknilliset innovaatiot ovat useimmiten  hyödyllisiä mutta ei voida olettaa että kaikilla on vaadittavat  laitteet.

Nautin suunnattomasti kun menen kotikäynnille ”menneeseen aikaan”, paikkaan missä ei ole viimeisimpiä nykyajan laitteita.  Tuntuu kuin aika hidastaisi tahtia ja rauha laskeutuisi elämään.  On aikaa puhua, on aikaa kuunnella, on aikaa miettiä ja suunnitella. Siihen hetkeen haluaisi jäädä. Ikääntyviltä sukupolvilta olisi paljon opittavaa, mutta tänä päivänä heidän täytyy yrittää opetella ja sopeutua nopeatahtiseen nykyelämään älylaitteineen.

Onko niin että murto-osa ihmisistä suunnittelee ja ohjelmoi laitteita, jotka sitten hallitsevat meidän muiden elämää ?  Ja tuleeko laitteet joskus älykkäämmäksi kuin kukaan ihminen? Näinhän se on kirjallisuudessa ja elokuvissa jo kauan sitten kuvailtu meneväksi. Nostan hattua kaikille, jotka uskaltavat kyseenalaistaa minkä tahansa valtavirran suunnassa menevän ilmiön ja ajatella omilla aivoillaan. Vielä enemmän nostan hattua niille, joilla on energiaa taistella valtavirran virheitä vastaan.
Itse en lukeudu näihin energisiin, olen vain pieni yrittäjäparka , joka narisee helteen väsyttämänä blogikirjoituksessaan.

Mutta narinat sikseen ja oikein hyvää ja turvallista juhannusta kaikille !
Kunnioita luontoa ja luonnonilmiöitä., ne ovat aina voimakkaampia kuin kukaan meistä.